Elämäkerta / Minna Canthin Kuopio / Kuopio Minna Canthin elinaikana

Kauppias Minna Canth ja Kuopion neuvokset

Kuopion kaupunkikuvaan, sen taloudelliseen kehitykseen ja henkiseen ilmapiiriin 1800-luvun lopulla vaikuttivat suuresti Minna Canthin ja muutamien hänen aikalaistensa toimet. Useat tuolloin alkaneet toiminimet näkyvät vieläkin Kuopion talouselämässä ja katukuvassa.

"Skruuvipöydän ympärillä puhuttiin kauppa- ja yhteiskuntapoliittisista asioista ainakin silloin, kun kauppias Minna Canth erinomaisena pelaajana istahti joukkoon", kerrotaan Hallman-suvun 100-vuotishistoriikissa. Kauppahuoneen perustaja, Birger Hallman kuului Canthin aikalaisiin. Hallman aloitti Kuopiossa vuonna 1875 vähittäiskauppiaana. Hän laajensi liiketoimintaansa ostamalla vuonna 1880 kauppias Moldakoffin perustaman tulitikkutehtaan sekä laivoja. Hän toimi Portugalin varakonsulina ja sai kauppaneuvoksen arvon.

Gustaf Ranin oli toinen samoihin aikoihin Kuopioon muuttanut yrittäjä. Hänellä oli Koljonniemellä viinanpolttimo ja viinatehdas. Vuonna 1883 hän rakennutti höyrymyllyn Koljonniemenkadun päähän, jossa vieläkin on komea Gustaf Raninin myllyrakennus toiminnassa. Ranin oli Kuopion ensimmäinen kauppaneuvos. Hänestä tuli merkittävä tuki monille kuopiolaisille koulu-, järjestö- ja kulttuurihankkeille, joissa myös Canth oli mukana. "Ukko Raninin" laivat kyyditsivät useana kesänä "friikyydillä" Suomalaisen Teatterin näyttelijät, kulissit ja vaatearkut Kuopioon Minna Canthin pyynnöstä.

Väinölänniemen teatteritalo valmistui arkkitehti Sebastian Gripenbergin suunnittelemana elokuussa 1882. Talon rakensi rautakauppias, myöhemmin raatimies ja kauppaneuvos Isak Löf. Teatterirakennus oli Minna Canthin ensimmäisiä toteutuneita haaveita täällä. Suomalainen Teatteri ja johtaja Kaarlo Bergbom olivat avajaisviikkojen vieraita."Murtovarkaus 3. kerran erittäin suurella menestyksellä ja täydelle huoneelle", kirjoitti Savo 22. elokuuta1882. Tuolloin oli nähty ensimmäistä kertaa Canthin näytelmä kirjailijan kotikaupungissa.

Kaupunkikuva muuttui tänne muuttavien ihmisten myötä. Herman Saastamoinen aloitti voikauppiaana Pohjois-Savon ja Pietarin välillä ja harjoitti vähittäiskauppaa. Myöhemmin hän perusti Haapaniemelle telakan, myllyn, oman sähkölaitoksen ja aikanaan Euroopan suurimman rullatehtaan. Kielikysymyksissä Saastamoinen oli suomenmielinen. Hän rohkeni ensimmäisenä hakea porvarioikeuksia suomen kielellä jo vuonna 1876. Hänestäkin tuli kauppaneuvos.

Kuopio oli saanut oman apteekin vuonna 1777. Sata vuotta myöhemmin apteekkarit August Piispanen ja Hugo Lignell ostivat nuo oikeudet. Tuolloin alkoi heidän yhteinen liiketoimensa, joka yhä jatkuu Lignell & Piispasen likööritehtaan nimissä. Apteekkarit perheineen kuuluivat Minna Canthin tuttavapiiriin. "Tänään on meillä Kalevala seuran tapainen luku-ilta Lignellissä. ... Luemme "Vår tids vetande ock tänkande" engl. alkuteosta", kirjoitti Minna Canth tyttärelleen Ellille maaliskuussa 1891.

Apteekkarit Lignell ja Piispanen omistivat myös Lahdentaan olutpanimon. Olutpanimoja oli Kuopiossa tuolloin kolme. Canthin näytelmän Työmiehen vaimon ilmestymisvuonna 1885 Kuopiossa valmistettiin 66450 kannua olutta (kannu= 2,6 l ). Minna Canth näki anniskelun kirot ja osallistui innolla vuonna 1883 perustetun Kuopion raittiusseuran toimintaan.