Elämäkerta / Minna Canthin Kuopio / Kuopio Minna Canthin elinaikana

Puijo, Väinölänniemi, Myhkyri

Myhkyrin saari oli Minna Canthin kesäisiä lempipaikkoja. Sinne hän vei usein rakkaita vieraitaan huviretkelle. Heinäkuusa 1891 hän kertoo kirjeessä tyttärelleen Ellille: "Keskiviikko iltana yhdessä Myhkyrillä Järnefeltit, Maiju ja minä sekä neiti Soldan, jolla oli maalaus kojeet mukanaan ja maalasi siellä kalliota." Monet taiteilijat ovat ikuistaneet Myhkyrin rantoja, Canthin aikalainen, taidemaalari Fridolf Weurlander kuvasi saareen maalaukseensa Maisema Kuopiosta kesällä 1887.

Puijo oli Minna Canthille mieluinen kävelymaasto ja inspiraation lähde. "Kiipeän joka toinen päivä ylös Puijon vuorelle saadakseni sieltä terveyttä ja voimaa ”, hän kirjoitti Kaarlo Bergbomille syyskuussa 1888. Novellissa Eräs Puijolla käynti Canth kuvaa Puijon teitä ja maisemia: ”- - - mutta vähän etempänä kohosi oikeaan Puijon mahtava mäki, kuopiolaisten ylpeys. Sinne vei kaksi tietä, leveä ajotie, joka heti siinä aidan takana kaartui oikeaan ja polkutie, johon poikettiin vasta tuonnempana Julkulan haaralta." Tässä novellissa koulutytöt kiipeävät Puijon torniin. Tämän16 metriä korkean puutornin rakennutti raatimies C. R. Dahlström vuonna 1856. Samana vuonna Ferdinand von Wright maalasi teoksen Näköala Puijolta.


Väinölänniemi, aikaisemmin Pappilan- ja Kinnulanniemi tuli kaupungin haltuun seurakunnan kanssa 1850-luvulla tehtyjen maanvaihtojen kautta. Niemeä alettiin kunnostaa heti puistoksi, rakennettiin uimahuoneita, kylpy- ja vesiparannuslaitos, Peräniemen kasino ja Matkailijayhdistyksen huvimajoja. Pian niemi oli kaupunkilaisten suosittu virkistys- ja huvialue.

Kesäkuussa 1891 Kansanvalistusseura järjesti valtakunnalliset laulu- ja soittojuhlat Kuopiossa. Canthin kirje Elli-tyttärelle kertoo, että juhlissa Väinölänniemen laululavoilla kävi16 000 vierasta. Novellissa Agnes hän kuvaa juhlien tunnelmaa: "Liehuvat liput, vihreät köynnökset ja kirjavat kukat, joilla kartanotkin olivat koristetut, saivat jo tiellä kaikki pienet, kotoiset arkihuolet haihtumaan mielestäni. Ja mitä enemmän laulukenttää lähenin, sitä valtavampi oli juhlan vaikutus. Mahtavat sävelet kaikuivat kauvas vastaani. Ilma oli mitä herttaisin, aurinko paistoi kirkkaasti, järvi kimalteli, puut olivat täydessä lehdessä ja pilvetön taivas kaartui tummansinisenä ylös korkeuteen. Juhlapukuisia ihmisiä riensi ohitseni - -"

Väinölänniemen tyveen, Kuopionlahden rantaan nousi arkkitehti Constantin Kiseleffin vuonna 1882 suunnittelema lääninhallituksen virkatalo. Alexander Järnefelt oli ensimmäinen kuvernööri, joka työskenteli ja asui perheineen talossa. Suomenmielisestä Järnefeltin perheestä tuli Minna Canthille mieleistä seuraa näiden asuessa Kuopiossa vuosina 1884-88. Elisabeth Järnefelt tutustutti Minna Canthin venäläiseen kirjallisuuteen, perheen pojat, taiteilijaveljekset Kasper, Armas, Arvid ja Eero vierailivat ystävineen usein Kanttilassa, Aino Järnefelt, tuleva rouva Sibelius, veti säveltäjänuorukaisen Kuopioon ja Minnan salonkiin. Seuraelämä oli vilkasta ja antoisaa. "Tän'iltana olimme Järnefelt'in perheen kanssa venematkalla saaressa. Ensi kerran näin oikein koko perheen yhtäaikaa koossa. Ja hauska perhe se on. Rouvaa minä niin sydämestäni - taikka ehkä se on liian aikaista sanoa. Mutta rakastinpa häntä jo ennenkuin tunsinkaan." (Kirje Kaarlo Brofeldtille heinäkuussa 1884.)