Elämäntyö / Yhteiskunnallinen vaikuttaja

Yhdistysnainen Minna Canth

Yksinkertaisuus-yhtiö

Jyväskylässä asuessaan Minna Canth piti yleisessä kansakoulukokouksessa vuonna 1875 puheen. Sen innoittamana syntyi Yksinkertaisuus-yhtiö, ryhmä naisia, joiden tavoitteena oli ylellisyyden vastustaminen pukeutumisessa ja elämäntavoissa. Vuonna 1878 hän palasi vielä aiheeseen ja kehotti Päijänteen artikkelissaan naisia käyttämään kansannaisen pukuja ja hylkäämään ulkomailta tuodut ylelliset kankaat ja kuosit. Kansallispuku oli hänelle myöhemminkin enemmän kansallisten, vaatimattomien hyveiden ja kotimaisen työn kuin heräävän suomalaisuuden vertauskuva. Kuopioon muutettuaan Canth ilahtui huomattuaan, että Kalevalaseuran jäsenet käyttivät kansallispukua juhlapukuna. Tarkkaillessaan ”vanhoja, rakkaita savolaisiaan” puodissaan hän totesi heidän pukeutuvan yksinkertaisemmin kuin Jyväskylän ympäristön väestö. Se ilahdutti häntä. Kuopiossa ei tarvittu ”yhtiötä”.

Kalevalaseura ja naisintelligenssi

Kuopioon muutettuaan Minna Canth kutsuttiin Elisabeth Steniuksen vuonna 1878 perustamaan Kalevalaseuraan. Siinä suomenmieliset naiset keskustelivat uudesta eurooppalaisesta kirjallisuudesta ja sen mukanaan tuomista uusista aatevirtauksista muun muassa kansallisuusaatteesta ja naiskysymyksestä. Seuran piirissä syntyi epävirallinen "sisäpiiri", Kuopion naisintelligenssi ja myöhemmin Suomen Naisyhdistyksen alaosasto.

Kieltenopettaja Elisabeth Stenius-Aarneenkallio, kansakoulunjohtaja Selma Backlund, Kuopion suomalaisen tyttökoulun johtaja Betty Ingman, rouva Lydia Herckman ja Minna Canth muodostivat epävirallisen luku- ja keskustelupiirin, jota kutsuttiin nimellä "Kuopion naisintelligenssi" , "Kuopion Naiset" tai "Viitoset". Piiriin kuuluivat täällä asuessaan myös opettaja Hilda Asp ja maaherra Järnefeltin puoliso Elisabeth Järnefelt.

Minna Canth, Elisabeth Stenius ja Selma Backlund vuonna 1884 Adele Sallinin kuvaamana. Nämä kolme naista muodostivat työryhmän, jonka toiminnalla oli valtakunnallistakin merkitytstä. Esimerkiksi naisten äänioikeus oli ensimmäistä kertaa esillä valtiopäivillä jo vuonna 1897 heidän ansiostaan.
Naiset lukivat Hedinin Vallankumouksen naisia, Kalevalaa ja Kiveä, mutta myös Ibseniä, Zolata ja Strinbergiä, Tolstoita ja Gogolia. He lausuivat seitsemällä eri kielellä runoja illanvietoissaan ja pitivät arpajaisia Suomalaisen Teatterin ja suomenkielisten koulujen hyväksi. He tilasivat skandinaavisia naistenlehtiä ja ajankohtaista kirjallisuutta suoraan Euroopasta. Käänsivät tekstejä kuopiolaisyleisölle. Naiset tutustuivat kansainvälisiin uusiin aatesuuntiin, esimerkiksi englantilaisen filosofin John Stuart Millin (1808-1873) ajatuksiin. Naisintelligenssillä oli yhteyksiä skandinavisiin naisliikkeisiin ja myös valtameren yli. "Sain tänään Amerikasta kirjeen, jossa kutsutaan minua edustajana saapumaan Washingtoniin suureen kansainväliseen naiskokoukseen, joka vietetään siellä --" , kirjoitti Canth lokakuussa 1887 Kauppis-Heikille. Tuolloin juhlittiin Amerikassa Seneca Fallsissa vuonna 1848 pidetyn maailman ensimmäisen naiskokouksen 40-vuotisjuhlaa. Canth ei matkustanut, mutta iloitsi niiden puolesta, jotka saattoivat lähteä ja odotti kiihkeästi uutisia kokouksesta.

Suomen Naisyhdistys

Suomen Naisyhdistys perustettiin Helsingissä helmikuussa 1884 tavoitteena työskenteleminen naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen tilansa parantaminen.

Käytännössä tämä merkitsi sitä, että naisille vaadittiin samaa oikeutta päästä kouluihin, yliopistoon ja virkoihin kuin miehellä, samaa palkkaa samasta työstä, oikeutta omaa työansioon, perintöön, lapsiin ja omaan persoonaan sekä äänioikeutta kunnallisissa ja valtiollisissa vaaleissa. Naisen avioliittoikää haluttiin nostaa ja avioeron perusteita tarkentaa.

Kuopion naisintelligenssit liittyivät heti yhdistykseen. Vuonna 1886 Kuopiossa oli jo oma osasto, ensimmäinen Helsingin ulkopuolella. Minna Canth oli sen suomenkielinen sihteeri. Yhdistys julisti, että naiskysymys on koko ihmiskunnan kysymys, johon kytkeytyi taloudellisia, tiedollisia ja siveellisiä ongelmia. Niitä kuopiolaisnaiset ryhtyivät poistamaan sekä kirjoituksin että käytännön toimin.

Kuopion Naisyhdistyksen jäseniä: (vasemmalla takana) Anna Törnqvist, Minna Canth, Hilda Therman, Elisabeth Stenius, Jenny Therman ja Ilman Hellström, (istumassa ylärivillä) Fanny Lindblad, Anni Keplerus, Selma Backlund, Betty Ingman, (alarivissä vasemmalla) Emma Hirn, Matilda Ståhlberg, Aina Hellström.

Naisille tarvittiin työtä ja koulutusta. Työttömille naisille perustettiin pussitehdas ja käsityömyymälä, johon Työmiehen vaimon kaltaiset naiset toivat käsitöitään myyntiin. Syksyllä 1888 perustettiin palvelijattarien koulu, jossa annettiin sunnuntaisin ilmaista alkeisopetusta nuorille naisille. Vuonna1892 aloitti toimintansa Kuopion talouskoulu samojen naisten toimesta.

Naisyhdistys alkoi huolehtia myös työläisnaisten ja heidän lastensa terveydestä. Järjestettiin voimisteluiltoja, joihin yhdistys palkkasi opettajan. Kuopio oli tuohon aikaan edistyksellinen naisliikunnan alalla. Kaupunkiin oli perustettu vuonna 1886 ensimmäinen suomenkielinen naisvoimisteluseura. Työläisäitejä lapsineen lähetettiin maalle lomanviettoon. Kaupungissa toimi sadalle lapselle naisten ylläpitämä Lasten työhuone ja ruokala. Tavoitteena oli lopettaa lasten kerjuulla kulkeminen.

Maaherranrouva Elisabeth Järnefelt osallistui tähän toimintaan. Yhdistyksellä oli myös "suojatteja". Heidän tililleen sijoitettiin rahaa, jonka he saivat käyttöönsä täysi-ikäiseksi tultuaan. Toiminnalla oli myös kasvatuksellinen päämäärä: tytöllä itsellään oli velvollisuus kartuttaa tiliään pienistä työtehtävistä saaduilla korvauksilla.

Siveellisyyskysymykset ja kaksinaismoraali olivat olleet esillä jo naisintelligenssin keskusteluissa. Naiset olivat julkisesti ottaneet kantaa Kuopiossa siveellisyysoikeudenkäyntiin, jossa tuomittiin nainen mutta ei miehiä. Minna Canth otti osaa ruotsalaisen kirjailijan Gustaf Geijerstamin esitelmän nostattamaan keskusteluun vapaasta rakkaudesta. Suomen Naisyhdistys jätti vuoden 1888 valtiopäivillä yli 5000 allekirjoitusta sisältävän adressin, jolla vaadittiin prostituution lakkauttamista. Asia saatiin päätökseen Helsingissä vuonna 1908, jolloin siellä lakkautettiin lailla kuusitoista bordellia.

Naisten äänioikeus

Kuopion naisten aloitteesta laamanni August Herckman, kahden valtiopäivämiehen, Ivar Kyanderin ja Kustaa Killisen tukemana, teki porvarissäädyssä aloitteen naisten yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta helmikuussa 1897. Aika ei ollut vielä kypsä, aloite hylättiin melkein kymmeneksi vuodeksi. Vuonna 1906 naiset saivat äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden valtiollisissa vaaleissa.

Vuonna 1917 kaikki naiset saivat äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden myös kunnallisvaaleissa. Sitä ennen äänioikeus oli vain naimattomilla naisilla ja leskillä, jotka maksoivat veroja. Minna Canth leskenä ja itsenäisenä kauppiaana oli voinut vaikuttaa Kuopion kunnalliselämään käyttämällä äänioikeutta, joka yleensä muutoin puuttui naimisissa olevilta naisilta.

Minna Canthin, Kuopion naisintelligenssin ja Suomen Naisyhdistyksen toiveet naiskasvatuksen ja tasa-arvon kohdalla ovat toteutuneet sadan vuoden kuluessa. Viimeiset niistä toteutuivat, ainakin teoriassa, laissa samapalkkaisuudesta vuonna 1962 ja tasa-arvolaissa vuonna 1987. Ensimmäiset naispapit, 92 naisteologia, saivat pappisvihkimyksen vuonna 1988. Oli kulunut 75 vuotta siitä, kun ensimmäinen nainen oli suorittanut teologisen loppututkinnon.

Naisliitto Union

Naisliitto Union , joka oli muodostunut Suomen Naisyhdistyksen radikaalista siivestä, kutsui Minna Canthin kunniajäsenekseen helmikuussa 1894.

Kuopion Isänmaallinen Seura

Kuopion Isänmaallisen Seuran säännöt hyväksyttiin senaatissa huhtikuussa 1883. Seura oli perustettu jo Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 50-vuotisjuhlallisuuksien kunniaksi. Sen tavoitteena oli suomen kielen käytön edistäminen ja savon murteiden tutkiminen, isänmaallisten kirjoitusten julkaiseminen sekä kansanperinteen ja esineistön keruu ja tallentaminen. Seuran piirissä syntyi monia hyviä hankkeita, esimerkiksi Kuopion museon ja Pohjois-Savon kansanopiston syntysanat lausuttiin seuran kokouksissa. Minna Canth kutsuttiin heti seuran jäseneksi. Seuran kutsumuskirjan suunnitteli kuopiolaissyntyinen taiteilija Sigfrid August Keinänen.

Kuopion Suomalainen Seura

Kuopion Suomalainen Seura oli perustettu 1877 demokraattiseksi ja suomenkieliseksi vastapainoksi ruotsinkielisten säätyläisten Konversationi Klubille. Seurassa keskusteltiin, pidettiin esitelmiä, huviteltiin ja harjoiteltiin ”seurustelemaan” suomen kielellä. Canthin näytelmä Hän on Sysmästä sai ensiesityksensä Suomalaisen Seuran vuosijuhlassa vuonna 1893.

Kuopion Työväenyhdistys

Kuopion Työväenyhdistys perustettiin vuonna 1887. Jäseniksi otettiin käsityöläisiä, ruumiillisen työn ja ammatin harjoittajia sekä johtokunnan hyväksymiä muita kaupunkilaisia. Erikseen korostettiin, että seura on myös naisia varten. Minna Canth oli mukana perustavassa kokouksessa. Tilaisuudessa hän lausui Savolaisen laulun, liittyi jäseneksi ja tuli valituksi yhdistyksen arkistonhoitajaksi.

Canth oli tutustunut työväenaatteeseen jo syksyllä 1884 ja kirjoittanut Kaarlo Bergbomille: "Tohtori, ellette sitä ennen ole tienneet, niin kerron Teille nyt, että olen täydellinen innokas socialisti. Eikä ole varma, etten vielä istu linnassa niin kuin Louse Michel. Odotan vain, että tuo liike alkaisi Suomessakin---" Tuolloin hän luki "suurella mielihalulla" Henry Georgen Sociala Spörsmålia ja kirjoitti Työmiehen vaimoa. Vuonna 1888 Suomalainen Teatteri esitti Canthin näytelmän Kovan onnen lapsia - vain kerran - sillä sen välittämä työväenhenkinen, usein anarkistiseksi luonnehdittu sanoma oli liikaa suomalaiselle teatteriyleisölle.

Kuopion Raittiusseura

Minna Canth oli kirjoittanut jo vuonna 1874 omien sanojensa mukaan "jyriseviä artikkeleita paloviinaa vastaan, ne herättivät huomiota, sillä raittiuskysymykset eivät silloin vielä olleet heränneet maassamme." Canth kuului vuonna 1883 perustettuun Kuopion Raittiusseuraan. Seura liittyi heti valtakunnalliseen Kohtuuden ystäviin sen ensimmäisenä maaseutuseurana. Canth esitelmöi usein seuran teeilloissa.