Vuonna 1853 hänen isänsä Gustaf Vilhelm Johnson muutti perheineen Kuopioon hoitamaan Finlaysonin puuvillatehtaan tänne perustamaa Tampereen Lankakauppaa. Mukana seurasivat perheen äiti, Lovisa Ulrika, poika, Gustaf Vilhelm ja tyttäret, Augusta Katharina sekä 9-vuotias Mina tai Miinu, joksi hän itseään kutsui ennen Jyväskylän seminaarissa käyttöön ottamaansa nimeä Minna.

Mina Johnson kävi Kuopiossa kahta valmistavaa koulua ja ruotsinkielistä tyttökoulua. Syksyllä 1863 hän pääsi ensimmäisten naisopiskelijoiden joukkoon aloittamaan opiskelun kansakoulunopettajaksi juuri perustettuun Jyväskylän seminaariin.

Opiskelu keskeytyi syksyllä 1865, jolloin hän meni naimisiin seminaarin luonnontieteen opettajan Johan Ferdinand Canthin kanssa. Perheeseen syntyi Jyväskylässä seitsemän lasta: Anni, Elli, Hanna, Maiju, Jussi, Pekka ja Lyyli.

Jyväskylässä asuessaan Minna Canth kirjoitti lehtiin (Keski-Suomi ja Päijänne) uutisten lisäksi häntä itseään askarruttaneista aiheista: raittiudesta, naiskasvatuksesta ja kansanvalistuksesta. Jyväskylässä ilmestyi hänen esikoisteoksensa Novelleja ja kertomuksia vuonna 1878. Marraskuussa 1879, muutamia kuukausia miehensä kuoleman jälkeen, Minna Canth lähetti esikoisnäytelmänsä Murtovarkauden käsikirjoituksen Helsinkiin Suomalaisen Teatterin johtajalle Kaarlo Bergbomille.

Jäätyään leskeksi Minna Canth muutti maaliskuussa 1880 lapsineen Kuopioon ja asettui asumaan lapsuudenkotiinsa, jossa äiti ja veli asuivat ja hoitivat kauppaliikettä isän kuoltua vuonna 1877. Kesäkuussa 1881 Minna Canth sai Tampereen Lankakaupan nimiinsä. Kolmen vuoden kuluttua hän otti hoitaakseen myös "yläpuodin", sekatavarakaupan, jota veli oli hoitanut. Minna Canthin kuoleman jälkeen perilliset jatkoivat liiketoimia eri toiminimillä Kuopiossa vuoteen1974.

Minna Canthin omat elämänvaiheet johtivat hänet tarkkailemaan elämää ja sen ilmiöitä realistisesti ja yhteiskuntakriittisesti naisnäkökulmasta. Hän julkaisi kymmenen näytelmää, seitsemän pitkää novellia, kertomuksia sekä lehtiartikkeleita ja puheita. Hän hoiti kauppansa liikekirjeenvaihdon. Hänen kirjoittamiaan yksityiskirjeitä on säilynyt ja julkaistu yli viisisataa.

Minna Canth on merkittävä suomenkielinen näytelmäkirjailija Aleksis Kiven jälkeen. Hän on myös ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen.

Minna Canthista tuli kirjallisuutemme uudistaja ja suomalaisen realismin uranuurtaja. Hän otti rohkeasti osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä kirjailijana että lehtinaisena. Kielitaitoisena ja uteliaana hän oli uusien eurooppalaisten aatteiden välittäjä ja tärkeä mielipidevaikuttaja silloisessa Suomessa.

Minna Canthin Kuopion kodista, Kanttilasta, kehittyi aikaa myöten kirjallinen ja aatteellinen keskus, Minnan salonki. Kanttilassa vierailivat ajan merkittävät kulttuurivaikuttajat. Siellä keskusteltiin ja sieltä kirjoitettiin. Canthia kiinnostivat yhtä hyvin ajassa liikkuvat uskonnolliset kuin yhteiskunnallisetkin aatevirtaukset: työväenaate ja naiskysymys, raittius- ja rauhanaate, kieli- ja kansallisuuspolitiikka, darwinismi, spiritismi, lääke- ja sielutiede sekä kirjallisuuden uudet virtaukset, mutta ennen kaikkea ihminen näiden aatteiden keskellä jokapäiväisessä taistelussaan.

Kanttilaan kokoontui niin kutsuttu Kuopion naisintelligenssi, viisi kielitaitoista ja valveutunutta kuopiolaisnaista, jotka vaikuttivat kannanotoillaan, kirjoituksillaan ja toiminnallaan kieli-, koulu-, raittius- ja naisasiakeskusteluun, ei vain Kuopiossa, vaan koko silloisessa Suomessa. He olivat Elisabeth Stenius, Selma Backlund, Elisabeth Ingman, Lydia Herckman ja Minna Canth.