Canthin kannanotot aikansa naiskasvatuksesta ja -koulutuksesta pohjautuivat hänen omiin kokemuksiinsa. 1800-luvun alkupuolella yhteiskunta ei tarjonnut tytöille mahdollisuutta kouluttaa itseään niin kuin lahjat ja halu olisivat edellyttäneet. Nainen ei voinut opiskella ammattiin, kehittää itseään eikä hänellä ollut samoja oikeuksia työhön ja itsenäiseen elämään kuin miehillä.
"Tahdotaanko ylipäätään kasvatuksen kautta valmistaa naista elämää varten. Annetaanko hänelle taitoa ja kykyä elatuksen hankkimiseen? Annetaanko hänelle sellaisia tietoja ja perusteita, että hän täysi-ikäiseksi tultuaan itsekasvatuksen kautta voisi yhä edistyä? Ja vihdoin: tehdäänkö hän kelvolliseksi henkisesti ja ruumiillisesti kasvattamaan uutta sukupolvea maailmaan?" kysyi Minna Canth Valvojan artikkelissa Naiskysymyksestä vielä sananen vuonna 1884.
Ensimmäiset ammattiin johtavat koulut naisia varten Canthin nuoruudessa olivat vuonna 1859 Helsinkiin perustettu Kätilöopisto ja vuodesta 1863 Jyväskylä seminaari. Jos nainen ei päässyt tai halunnut näihin opinahjoihin tai naimisiin, ainoita mahdollisuuksia hänellä vanhempiensa kuoltua oli elää naimattomana tätinä suvun armoilla, kotiopettajana, taloudenhoitajana, piikana. Nainut nainen taas oli miehensä määräysvallan alainen. Vasta vuoden1930 avioliittolaki vapautti vaimon aviomiehen holhouksesta.
Kuopiossa Minna Canth oli mukana kuudessa kouluhankkeessa, jotka oli tarkoitettu myös naisille. Hän oli kansakoulun, kauppakoulun ja yhteiskoulun johtokunnassa, hankki rahoitusta ja suunnitteli tukitoimia vastaperustetuille kouluille. 1880-luvulla hän kuului myös Kuopion suomalaisen tyttökoulun johtokuntaan ja veti omien sanojensa mukaan "yhtäköyttä" koulun johtajattaren Betty Ingmanin kanssa vanhoillista ja ahdasmielistä koulun henkeä vastaan.
Kansakoulu
Kansakouluasetus annettiin maassamme vuonna 1866. Kuopiossa suomenkielinen kansakoulu alkoi vuonna 1872. Vaikka Uno Cygnaeus, koululaitoksemme isä, piti tyttöjen ja poikien yhteisopetusta tärkeänä, kansakoulut alkoivat erillisluokkina. Yhteisopetus toteutui täydellisenä Kuopiossa vasta 1900-luvun alussa, vaikka Minna Canth kuuluessaan kansakoulujen johtokuntaan puhui sen puolesta.
Naislyseo jäi haaveeksi
Suomessa ei vielä1880-luvulla ollut tytöille yliopistoon johtavaa koulua. Helsinkiin ja Turkuun oli Minna Canthin syntymävuonna 1844 perustettu kaksivuotinen tyttökoulu. Vuonna 1853 tyttökoulut muuttuivat kolmivuotisiksi, joten Kuopioon vuonna 1857 perustetussa koulussa Minna Canth sai opetusta kolme lukuvuotta. Kolmessakymmenessä vuodessa tyttökouluja oli perustettu seitsemän. Samaan aikaan "Maamme 32 kaupungissa on jok'ainoassa ainakin yksi, monessa kaksi ja useampia oppilaitoksia poikia varten", totesi Minna Canth ensimmäisessä naisasia-artikkelissaan Keski-Suomessa vuonna 1874.
Tytöille piti kiireesti saada lisää kouluja. Ne piti saada yliopistoon johtaviksi niin, ettei naisten tarvitsisi enää hakea keisarilta "poikkeusta sukupuolestaan". Tähän nöyryytykseen ensimmäisten naisylioppilaiden täytyi alistua saadakseen oikeuden suorittaa poikalyseossa ylioppilastutkinto ja jatkaa opiskelua erivapaudella yliopistossa.
Naislyseosta keskusteltiin kiivaasti lehdistössä syksyllä 1882 niin Kuopiossa kuin muuallakin. Minna Canth, naisintelligenssi ja heidän helsinkiläiset ystävänsä osallistuivat keskusteluun ja varainhankintaan naislyseota varten. Helsingissä senaattori Agathon Meurman totesi, että naisen ja tyttären paikka on kotona, ei julkisuudessa. Kuopion piispa Gustaf Johansson julisti "naisemansipatsionin" olevan ytimessään kapina Jumalan maailmanjärjestystä vastaan ja tuottavan yhteiskunnalle ja naiselle turmion. Naislyseo ei näissä tunnelmissa voinut toteutua, mutta taistelun tuloksena perustettiin ensin Helsinkiin (vuonna 1886) ja sitten Kuopioon (1892) ensimmäiset suomenkieliset yliopistoon johtavat yhteiskoulut.
Vuonna 1901 naiset saivat oikeuden kirjoittautua yliopistoon miesten tapaan. Kuin yliopistomaailman kiitoksena Minna Canthin pioneerityölle Kuopion yliopiston ensimmäinen uudisrakennus vuonna 1978 sai nimekseen Canthia.
Kuopion Yhteiskoulu
Kuopioon saatiin yliopistoon johtava suomenkielinen yhteiskoulu vuonna 1892 toisena Suomessa. Se aloitti Snellmaninpuiston etelälaidalla vuokrahuoneistossa, kunnes sai Haapaniemen- ja Minna Canthin kadun kulmaan oman talon. Arkkitehti Leander Ikosen piirtämä puinen koulurakennus valmistui vuonna 1897 ja on yhä käytössä, nyt yläasteen ja musiikkilukion koulurakennuksena. Arpajaisilla ja illanvietoilla kerättiin koululle varoja. Canth lahjoitti näytelmänsä Hän Sysmästä koulun hyväksi: "Ne näytelmäseurat, jotka haluavat kappaletta näytellä, tehkööt sopimuksen Kuopion suomalaisen yhteiskoulun johtokunnan kanssa", lukee näytelmän etulehdellä. Novellinsa Eräs Puijolla käynti hän kirjoitti koulun arpajaislehteen. Taiteilija Harri Immonen on maalannut yhteiskoulun muotokuvan 1980-luvulla, jolloin hän pääsi koulusta ylioppilaaksi.
Minna Canth, Selma Backlund ja Elisabeth Stenius kuuluivat koulun johtokuntaan. Canth oli mukana etsimässä koululle tiloja ja laatimassa opetussuunnitelmaa. Olihan hän jo vuonna 1884 arvostellut tyttökoulujen opetusta ja oppisisältöä liian keveänä: "Sanalla sanoen: tyttärien kasvatus sekä kodissa että koulussa tarkoittaa nykyaikaan pääasiallisesti loistavata salonkiviisautta ja keveätä seuraelämän tapaa." "Kouluissa ovat vieraat kielet olleet pääasiana, kun sitä vastaan aineet, semmoiset kuin uskonto, luonnontieteet, suuretiede, historia j.n.e., ovat verrattomasti suurella leväperäisyydellä ja ainoastaan keveällä pintapuolisuudella opitut. Anatomia ja kasvatustiede, jotka kuitenkin vaimolle olisivat ylen tärkeät, ovat tykkänään jääneet opetuksesta pois."
Palvelijattarien sunnuntaikoulu
Naiskysymys on koko yhteiskunnan kysymys, julisti vuonna 1884 perustettu Suomen Naisyhdistys, jonka ensimmäinen maaseutuosasto oli Kuopiossa ja jonka suomenkielinen sihteeri Minna Canth oli. Yhdistys piti tärkeänä naisten tiedollisen tason nostamista kaikissa yhteiskuntaluokissa. Syksyllä 1888 yhdistys aloitti palvelijattarille tarkoitetun sunnuntaikoulun Kuopiossa. Opetus oli maksutonta. Yhdistys maksoi opettajien palkat. Koulussa opiskeltiin laskentoa, kirjoitusta, lukemista, uskontoa ja laulua. Virkistystoiminta oli myös tärkeää, järjestettiin juhlia ja hiihtoretkiä.
Kuopion talouskoulu
Syyskuussa 1892 aloitti Kuopion Pedagoginen Keittokoulu. Koulu toimi aluksi kaupungintalon alakerrassa ja tarjosi: halvempia kursseja kotiapulaisille ja kalliimpia kursseja korkeampia kouluja käyneille. Suomen Naisyhdistyksen Kuopion osasto oli hankkeen takana keräämällä varoja koulun ylläpitoon arpajaisilla ja iltamilla. Perustamispöytäkirja kertoo ensimmäisen hyväntekeväisyysjuhlan ohjelmasta muun muassa: "rva Canth laulaa soloa". Naisyhdistys piti koulua yllä vuoteen 1978, jolloin yli 90-vuotias yhdistys lakkautettiin. Koulu siirtyi kannatusyhdistykselle ja se toimii edelleen Asemakadulla.
Kauppakoulu, nykyinen Kuopion kauppaoppilaitos
Kauppakoulu, johon otettiin sekä nais- että miesopiskelijoita, aloitti toimintansa vuonna 1887. Kauppias Minna Canth kuului ensimmäiseen johtokuntaan ja oli sen varapuheenjohtaja vuodesta 1892 kuolemaansa saakka.
Aluksi koulu toimi Puijonkadulla, mutta pian se sai arkkitehti J. V. Strömbergin piirtämän oman koulutalon Suo- ja Maaherrankadun kulmaan, nykyisen Minna Canthin puiston laitaan. Puurakennuksessa toimii nyt Steinerkoulu ja kauppaoppilaitos sijaitsee Presidentinkadulla.
Kansanopisto
Kansanopistoaate oli Minna Canthille tuttu hänen skandinaavisista yhteyksistään. Asian puolesta hän kirjoitti, piti esitelmiä ja oli mukana varainhankinnassa. "Täällä on näytetty seuranäytelmiä köyhien hyväksi,
kansanopiston hyväksi, pidetty konsertteja, vietetty vuosijuhlia y.m. Joka ainoa ilta on ollut ylösotettu." (Kirje Elli Canthille 9. 12. 1891.)
Kansanopistohanke sai alkunsa Kuopion Isänmaallisen Seuran piirissä, jonka jäsen Minna Canth oli. Pohjois-Savon kansanopiston toiminta alkoi Maaningalla vuonna 1895 ja siirtyi myöhemmin Koivumäelle Hiltulanlahteen, johon sen ensimmäinen oma rakennus nousi Gustaf Raninin opistolle lahjoittamalle maalle silloisen Kuopion maalaiskunnan alueelle.