Minna Canthin kunniaksi on pystytetty patsas jokaiseen hänen kotikaupunkiinsa: Tampereelle, Jyväskylään ja Kuopioon.

Kuopiossa paljastettiin lapinlahtelaisen kuvanveistäjän Eemil Halosen (1857-1950) veistämä Minna Canthin patsas 12. toukokuuta 1937. Tuolloin oli kulunut neljäkymmentä vuotta Canthin kuolemasta.

Eemil Halonen oli etsinyt patsaankokoisen pahvimallin kanssa veistokselle paikkaa eri puolilta kaupunkia. Taiteilija piti sopivana Snellmanin puistoa lähellä Kanttilaa, mutta kaupunki halusi sijoittaa patsaan Maljapuron varteen lähelle rautatieasemaa. Tuolloin sinne suunniteltiin teatteritaloa. Puisto nimettiin Minna Canthin puistoksi vuonna 1945.

Patsaan valmistumista edelsi kilpailu. Siihen kutsuttiin kuvanveistäjät Eemil Halonen, Emil Cedercreutz, Viivi Paarmio-Vallgren ja Gerda Qvist. Viivi Paarmio- Vallgrenin kilpailuluonnos on Rautalammilla Peuran museossa ja Emil Cedercreutzin hänen nimikkomuseossaan Harjavallassa. Eemil Halosen kolme luonnosta ovat Lapinlahdella Eemil Halosen museossa. Halosen patsas valettiin Lapinlahdella Arttu Halosen, taiteilijan veljen, perustamassa Suomen ensimmäisessä taidevalimossa.

Kuopion Taiteilijaseura on jakanut vuodesta 1947 patsaan pienoismallia vuosittain kiertopalkintona alueen ansioituneille musiikin, kuvataiteen, kirjallisuuden ja teatterin edustajille. Vuonna 1977 ryhdyttiin jakamaan tiedotuksen Minnaa ja vuonna 1988 yleiskulttuurin Minnaa. 1990-luvulta Minnat jaetaan joka toinen vuosi.

Taiteilijaseuran Minnat ovat kiertopalkintoja. Kuopiolainen taidemaalari Tauno Gröndahl (1911-1970) suunnitteli Minnan saajalle omaksi lahjoitettavan kipsimitalin. Yhdeksän senttimetriä halkaisijaltaan olevassa mitalissa on Canthin kasvojen korkokuva. Ensimmäiset mitalit valettiin vuonna 1948 ja niitä jaettiin noin kymmenen vuotta. 1980-luvun lopulta on jaettu kipsisiä, kiertopalkinnon kokoisia pienoisveistoksia.

Kuopiossa on toinenkin veistos muistuttamassa Minna Canthin merkityksestä Kuopiolle. Heikki Varjan (1918-1986) veistos Nousee sijoitettiin vuonna 1972 Kuopion Koulupuistoon. Veistoksen pinnassa on useita reliefejä, yhdessä on Minna Canthin kasvot ja teos Kauppa-Lopo.

Lauri Leppäsen (1895-1977) veistos Nuori Minna pystytettiin vuonna 1951 Tampereen Hämeenpuistoon, Minna Canthin syntymäkaupunkiin. Pauli Koskisen (1921) veistos Nuori uneksija sijoitettiin vuonna 1961 Jyväskylän Kirkkopuistoon.

Emil Cedercreutz (1879-1949) esitti näyttelyssään Ateneumissa vuonna 1912 ensimmäisen kerran luonnoksen Minna Canthin patsaaksi. Terrakottaveistos on Harjavallassa taiteilijan nimikkomuseossa. Samassa näyttelyssä oli myös rintakuva Minna Canthista. Taiteilija lahjoitti myöhemmin tämän terrakottaveistoksen Tampereen teatterin lämpiöön.

Cedercreutz suunnitteli vuonna 1924 nuorisoseuroille Aleksis Kiven ja Minna Canthin "veistokuvat", joita seurat tilasivat 150 markkaa pari. Ne olivat 25x33 senttimetrin kokoisia kipsisiä korkokuvia, tarkoitettu talojen koristeiksi tai seurojen lahja- ja palkintoesineiksi.

Vuonna 1939 Cedercreutz suunnitteli Minna Canthin ja Aleksis Kiven korkokuvat Kansallisteatterin näyttämön yläpuolelle, jossa ne ovat edelleen.

Tauno Gröndahlin suunnitteleman Kuopion Taiteilijaseuran kipsimitalin lisäksi Minna Canth on kuvattu kolmeen pronssimitaliin.

Gerda Qvist (1883-1957) suunnitteli Otavan lyöttämän mitalin Canthin syntymän100-vuotisjuhliin vuonna 1944.

Emil Cedercreutz (1879-1949) suunnitteli Minna Canthin Perillisten 90-vuotisjuhlamitalin vuonna 1943 ja Minna Canthin100-vuotismitalin samana vuonna.