Canthin ensimmäiset näytelmät Murtovarkaus ja Roinilan talossa 1880-luvun alussa olivat romanttisia kansannäytelmiä maalaisympäristössä. Teatteriyleisö ja Suomalaisen Teatterin johtaja Kaarlo Bergbom ihastuivat niihin. Mutta hyvin pian Canthin tyyli muuttui.

Työmiehen vaimo vuodelta 1885 säväytti. Se oli ensimmäinen suomalainen näytelmä, jonka henkilöillä oli köyhälistö- ja työläistausta. Näytelmä kritisoi juoppouden ja kristillisen ulkokultaisuuden lisäksi monia yhteiskunnallisia ja lainsäädännöllisiä puutteita. Naisella ei esimerkiksi ollut lakisääteistä oikeutta omaan ansioonsa. Tätä ongelmaa sivutaan näytelmässä. Muutama vuosi Työmiehen vaimon ilmestymisen jälkeen säädettiin laki, joka oikeutti naisen hallitsemaan omaa ansiotuloaan. Canthin näytelmä vaikutti myönteisesti asian käsittelyyn valtiopäivillä. Ensimmäisellä kerralla, vuonna 1882, lakiehdotus oli hylätty.

Työmiehen vaimo esitettiin heti Tukholmassa ja Pietarissa. Tiedetään, että sitä näyteltiin myös Amerikassa sinne muuttaneiden siirtolaisten parissa jo ennen vuosisadan vaihdetta. Työmiehen vaimo oli Kuopion kaupunginteatterin 75-vuotisjuhlanäytäntönä vuonna 1978.

Näytelmä Papin perhe ilmestyi vuonna 1891. Näytelmässä aatteelliset erimielisyydet ja sukupolvien väliset ristiriidat ratkeavat lopussa yhteisymmärrykseen ja sopuun, mutta sitä ennen on käyty kiivas taistelu. Perheen isä, pastori, edustaa Canthin näkemystä vanhoillisesta ja kirkollisesta katsantokannasta, lapset taas välttämättömiä uudistuksia: Jussi uutta poliittista radikalismia ja Maiju naisten itsenäistymispyrkimyksiä. Lopussa nuoret vielä sanailevat siitä, mikä on suurinta maailmassa. Viimeinen sana on, niin kuin usein Canthin ajatusmaailmassa: Rakkaus !

Näytelmät Papin perhe ja Anna Liisa (1895) aloittivat uuden, seesteisen ja sovinnollisen luvun Canthin näytelmäkirjallisuudessa. Yhteiskunnallinen osallistuminen jäi taka-alalle ja kirjailija tarkasteli ihmismielen liikkeitä hyvässä ja pahassa. Anna Liisassa nimihenkilö tunnustaa lapsenmurhan, haluaa sovittaa rikoksensa ja saa anteeksiannon.

Anna Liisan näki englantilainen kirjailija Mrs. Alec Tweedie vuonna 1896 Sortavalan laulujuhlilla. Hän kertoo matkakirjassaan: ”Tämä ulkomaalaisesta hyvin omituiselta tuntuva näytelmä, jossa on vivahde tolstoilaisuutta, todistaa, että Minna Canth on suuri kirjailija. Hän pystyy näkemään elämän hienot sävyt, piirtää luonnekuvat vahvalla kädellä, ja osaa antaa arvoa dramaattisille tilanteille. Ei ihme, että suomalaiset ihailevat tätä heidän omalla kielellään kirjoittavaa naista, ja ovat ylpeitä hänen suomalaisuudestaan.”